Logo
Print this page

Faka'ikai'i 'e he Minisitā Pa'anga Hono Tukuaki'i ia 'e Kalafi Moala Fekau'aki mo e Makasini Forbes Featured

Minisitā Pa'anga 'Aisake Eke Minisitā Pa'anga 'Aisake Eke

Nuku'alofa, 12 'Aokosi 2015. ‘Oku ‘oatu ‘a e fakamatala ko ‘eni ke fakatonutonu’aki ‘a e fakamatala hala ne tuku atu ‘e Kalafi Moala ‘i he‘ene pepa ko e Taimi o Tonga, voliume 26, Pulelulu, aho 1 ‘o Siulai 2015 ‘i he ‘ene kōlomu ko e Tohinoa ‘o e Fakaoli.

Na’e pehē ‘e Kalafi Moala “Na’e ‘ikai ke mea’i ‘e he Palēmia ko hono faka’eke’eke ia he makasini Forbes ‘oku ‘i ai hono totongi. Na’a ne toki ‘ilo kuo ‘osi fai e fo’i aleapau ia ‘a ia na’e fakahoko ‘e he Minisitā Pa’anga, Dr ‘Aisake Eke.” ‘I he tali ‘a e Minisitā Pa’anga na’a ne pehe ‘oku hala ‘aupito ‘a e tukuaki’i ko ‘eni, koe’uhi na’e ‘ikai ha’ane ‘ilo ‘e taha ki he fokotu’utu’u ki he faka’eke’eke ‘a e Forbes mo e Palēmia he na’e fai pe ‘a e fokotu’utu’u ko ia ‘e he ‘Ofisi ‘a e Palēmia, pea ko ‘ene toki ‘ilo i he taimi ne fetu’utaki mai ai ‘a e toko ua ne na fai ‘a e faka’eke’eke ke fai ha faka’eke’eke mo e Minisitā Pa’anga, hili ia ‘a e ‘osi ‘a e faka’eke’eke ‘a e Forbes mo e Palēmia, kuo na ‘osi ‘i Tonga ni kinaua ia.

‘I he fakataha ‘a e Minisitā Pa’anga mo e toko ua ko ‘eni, ne fakaha ange ai kuo ‘osi fai ‘a e fakataha ia mo e Palēmia, pea ‘oku tuku mai kia au ko e Minisitā Pa’anga ‘e he Palēmia ke fai ‘a e lau ki he patiseti ki hono totongi ‘a e pulusi ‘o e faka’eke’eke ‘i he makasini Forbes. Ko e toki taimi ia ne u lave’i ai ‘a e totongi, pea na’e ‘eke pe ‘oku fiha pea na talamai ko e US$150,000 pea u talaange ‘oku fu’u mamafa, pea holo leva ki he US$130,000.

Ne mahino mei he Sekelitali Pule (‘Aholotu Palu) ko e alea mo e Kautaha Forbes na’e fakangofua pe ia ‘e he Palēmia hili hono fakahoko ange kiate ia ‘a e fie pōtalanoa ‘a e kautaha mo e Palēmia. Ne toe pehē ‘e he Sekelitali ne hili hono fakangofua ‘e he Palēmia ke fai ‘a e faka’eke’eke ne toki ngāue ‘a e ‘Ōfisi Palēmia ki hono fakahoko ‘a e ngāue ki he visa tū’uta mai ‘a e ongo faka’eke’eke. ‘I he tū’uta mai ‘a e ongo faka’eke’eke pea fakahoko leva mo e faka’eke’eke mo e Palēmia, pea ko e toki taimi ia na’e toki hā mai ai ‘oku ‘i ai ‘a e totongi, pea na’e fakahoko ange ‘e he Palemia ke fakahoko ki he Minisitā Pa’anga ‘a e talanoa ki he patiseti ki hono pulusi ‘o e faka’eke’eke.

Ko e tukuaki’i hala ‘e taha ko e pehē ‘e Kalafi “Kuo hopo mai ‘a e Minisitā Pa’anga ia ‘o fakatonuhia’i ‘a e mea ni tupu mei he ‘uhinga koaa ko e fakamāketi’i lahi ‘eni o Tonga, he oku lau miliona ‘a e kau lau makasini”. I he tali ‘a e Minisitā Pa’anga na’a ne pehē, ne ‘uluaki me’a ‘a e ‘Eiki Palēmia ia ‘i he Fale Alea, ‘o tali ki he ‘uhinga ne ō mai ai ‘a e Forbes ‘o faka’eke’eke ia, pea mo e lelei ki he Fonua ‘a hono ngaue’aki ‘a e makasini ko ‘eni. Ne toki tuku atu e he Potungāue Pa’anga ia ki mui ‘a e fakamatala fakaikiiki felāve’i mo e totongi ki he pulusi ‘o e faka’eke’eke ‘i he makasini, pea mo ‘ene kaunga lelei ki he Fonua.
Potungāue Pa’anga mo Palani Fakafonua

Na’e toe hala mo e fakamatala ‘a Kalafi he ’ene pehē “ ’E anga fēfē ha alea’i e me’a ni ia ‘e he Minisitā Pa’anga, pea ha’u ia o totongi mei he vouti ‘a e Takimamata, ta’eilo ki ai ‘a e Takimamata?”. Ne tali ki heni ‘a e Minisitā Pa’anga ‘o pehē na’e ikai kau ia he alea’i ‘a e omai ‘a e kau faka’eke’eke ko eni mei he Forbes, pea ko e tu’utu’uni ia ‘a e Kapineti ke totongi ‘a e pa’anga ‘oku fiema’u ke pulusi ‘a e faka’eke’eke ‘i he Forbes, pea ke totongi mei he vouti ‘a e Takimamata. ‘Oku kau ‘a e Minisitā Takimamata ‘i he Kapineti. ‘A ia ‘oku hala ‘aupito ‘a e tukuaki’i ‘e Kalafi ko e ngāue tokotaha pe ‘a e Minisitā Pa’anga ki hono totongi ‘oku ‘ikai ilo ki ai ‘a e Takimamata.

‘Oku toe fakatonutonu foki ‘a e hala ‘a e fakamatala ‘a Kalafi ‘o pehē, “Na’e ‘ikai ke fai ha fakapoa ki he Palēmia. Fai e alea ko ‘eni ‘a e Sekelitali Pule ‘o e taimi ko ia (‘Aholotu Palu) pea mo e Minisitā Pa’anga, Aisake Eke, ta’e fai ha talanoa mo ma’u fale’i mei a te kinautolu ne nau ala fale’i ki he me’a ni.” ‘Oku hala ‘a e lau ko ‘eni he ko e fokotuu’tu’u ki he folau mai ‘a e Forbes ne fai pe ia ‘e he ‘Ōfisi ‘o e Palēmia ‘i he fengāue’aki ‘a e Sekelitali Pule ‘i he ‘aho ko ia ko ‘Aholotu Palu pea mo e ‘Eiki Palēmia, ‘a ia ‘oku hā atu ‘i ‘olunga ‘a e fakamatala ne ma’u mei he Sekelitali Pule ki he kamata’anga ‘a e fokotu’utu’u ki he folau mai ‘a e kau faka’eke’eke.

Ko ia ko e ‘Ōfisi Palēmia pe ia ne nau fai ‘a e fokotuu’tuu. Na’e ‘ikai ‘aupito ha kaunga pe ‘ilo ki ai ‘a e Minisitā Pa’anga ki he fokotu’utu’u ko ‘eni, ko ‘ene toki ‘ilo pē he fakafe’iloaki mai ki ai ki he fakaeke’eke, pea mo e ‘ai ke totongi hili ‘a e ‘osi ‘a e faka’eke’eke mo e Eiki Palēmia. Kuo ‘osi ‘i heni ‘a e Forbes ia” ko e tali ia ‘a e Minisitā Pa’anga.

‘Oku hoko ‘a e fakamatala hala ‘a Kalafi Moala ‘o tukuaki’i hala ai ‘a e Minisitā Pa’anga ke fehu’ia ai ‘a e taau ‘a Kalafi ke ne kei hoko atu ‘i he ngāue ‘oku ne fai ki he pule’anga, he na’e totonu ke ne vakai’i mo e Minisitā Pa’anga mo e Sekelitali Pule ‘o e Ofisi ‘o e Palēmia ‘i he taimi ko ia, ‘a ‘Aholotu Palu, ke na fakamatala ki he me’a na’e hoko, pea ne toki tuku atu ‘a ‘ene fakamatala koe’uhi ke kakato pea mo mo’oni. ‘I he‘ene pehē, ‘oku fehu’ia ai ‘a e tu’unga falala’anga mo e taau ‘o Kalafi ko e tokotaha Fale’i Fakamatala Faiongoongo ki he ‘Ofisi Palēmia.

‘Oku uesia heni ‘e Kalafi ‘a e tukupā ‘a e Pule’anga ke fakahaa’i ‘a e mo’oni ‘i he ‘ene fakahoko fatongia ki he Fonua, he ko e ‘ulungaanga mahu’inga ia ki he pule lelei, ko e lau ia ‘a e Minisitā Pa’anga.

Na’e fe’unga mo e T$233,044.04 ne totongi ki he paaki ‘o e faka’eke’eke ‘i he makasini Forbes, hili ‘a e to’o ‘a e pēseti ‘e 15 (TOP$41,121.89) ko e totongi tukuhau (withholding tax), ko e fakahā ia ‘e he Minisitā Pa’anga mo Palani Fakafonua.

Potungāue Pa’anga mo Palani Fakafonua
11 ‘Aokosi 2015.

Nepituno Media Online © 2015. All rights reserved.